TAUSTAA

Puhallinmusiikkia on harrastettu Suomessa 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Vanhimmat soittokunnat ovat jo yli sadan vuoden ikäisiä. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna on 25-vuotta, jotka Keski-Suomen Reserviläisjärjestöjen Soittokunta on toiminut, varsin lyhyt ajanjakso. Soittokunta on kuitenkin niin perustamisajankohtansa, taustajärjestöjensä kuin myös toimintansakin vuoksi erikoislaatuinen harvinaisuus maassamme.

Sodan jälkeen hakeutui Jyväskylään, täällä toimivien Valmet Rautpohjan ja Wilh. Schaumanin tehdassoittokuntien myötävaikuttamana, varuskuntasoittokunnissa koulutuksen saaneita miehiä töihin. Wilh. Schaumanin soittokunnassa heitä oli toistakymmentä. Näiden tehdassoittokuntien toiminta hiljeni ja vähitellen toiminta loppui, ensin Rautpohjassa ja 50-luvun lopulla myös Schaumanilla. Puhallinmusiikin suosio oli aallonpohjassa ja nuoria soittajia ei ollut saatu näihin soittokuntiin vuosikymmeneen. Jyväskylän Työväenyhdistyksen soittokunta, myöhemmin itsenäisenä noin viiden vuoden ajan toiminut Jyväskylän Orkesteriyhdistyksen Puhaltajat oli tuolloin ainoa korkeampitasoinen puhallinorkesteri Jyväskylän seudulla.

SOITTOKUNNAN PERUSTAMINEN

Sodanjälkeisten ankeiden aikojen mentyä alkoi reserviläisjärjestöjen toiminta vilkastua ja laajeta tultaessa 60-luvun vaihteeseen. Aktiivisesti toimintaansa lisäävät reserviläiskerhot, sotiemme veteraanit, vapaussoturit ym. isänmaalliset järjestöt tarvitsivat yhä useammin soittokuntia juhliinsa. Lähin varuskuntasoittokunta oli Mikkelissä ja sen käyttö oli järjestöille kallista.

Idean oman soittokunnan perustamisesta antoi metsänhoitaja Aimo Pesola, toimiessaan Keski-Suomen Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Innokasta tukea hän sai ajatukselleen Harri Timdahlilta. Idea maanpuolustusväen tarpeita palvelevan soittokunnan perustamisesta hautui vuoden päivät. Mieskuoro Sirkkojen 1960 Poriin tekemällä konserttimatkalla oli kuoroa avustamassa mm. trumpetisti Yrjö Ikonen. Pitkäkestoisen matkan aikana otti Aimo Pesola esille ajatuksen perustaa soittokunta, pyytäen Ikosta soittokunnan kapellimestariksi. Tämä suostui tehtävään tilapäisesti, kunnes toimeen löydettäisiin pätevä. Niin tehtiin päätös soittokunnan perustamisesta.

Alustava kokous pidettiin 21.12.1960 ja varsinainen, soittokunnan perustava kokous 11.1.1961. Hankkeen toteuttajana olivat Keski-Suomen Reserviupseeri- ja Aliupseeripiirit sekä Jyväskylän Reserviupseerikerho ja Jyväskylän Seudun Reservin aliupseerit. Perustetun soittokunnan puheenjohtajaksi valittiin Aimo Pesola ja kapellimestariksi Yrjö Ikonen. Yrjö Ikosen muusikkoura alkoi jo ennen viime sotia Valkjärvellä JP 2:n soittokunnassa, jatkuen sodan aikana Punamustien riveissä Reino Helismaan orkesterissa. Sodan päätyttyä hän soitti Jyväskylässä eri soittokunnissa, Rytmi-tanssiorkesterissa sekä Jyväskylän Orkesterissa. Alkuaikojen tarmokkaana soittokunnan sihteerinä toimi Arvi Autio.

Soittokunnan toimintaan riitti innostusta ja päteviä soittajia, enimmäkseen entisiä sotilassoittajia. Ensimmäisissä harjoituksissa oli 3.3.1961 jo 15 miestä. Soittajien ollessa jo "valmiita", voitiin harjoiteltavaksi ottaa heti suhteellisen vaativaa sotilas- ja viihdemusiikkia. Ensimmäinen julkinen esiintyminen oli 7.5.1961.

5-vuotiskonsertti pidettiin Yliopiston juhlasalissa ja vuodesta 1968 lähtien on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta konserttipaikkanamme ollut Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Keskusseurakuntatalo, sen juhlasali.

ALKUVUODET JA SOITTOKUNNAN SAAMA TUKI

Alkutaival sujui suotuisissa merkeissä. Soittokunnallamme oli ja on edelleenkin hyvät "kummit". Saimme käyttöömme Valmetin Rautpohjan ja Wilh. Schaumannin toimintansa lopettaneiden tehdassoittokuntien torvet, nuotistot ja nuottitelineet. Vuorineuvos Uno Savolan ja yli-insinööri Arvo Airolan tuki olivat ratkaisevia, tässä soittokunnan toiminnan aloittamisen mahdollistaneessa avustuksessa.

Harjoituspaikkana oli alkuun noin vuoden ajan Jyväskylän yliopiston tilat. Vuoteen 1970 harjoitettiin Kesy:n (Keski-Suomen yhteiskoulu) tiloissa ja tämän jälkeen harjoituspaikkana on ollut Jyväskylän Poliisitalo. Vuonna 1962 järjestettyjen arpajaisten tuotolla hankittiin esiintymispuvuiksi armeijan 1-puku, jota käytettiin 70-luvun alkupuolelle asti.

Soittimia on uusittu vuosien mittaan omin varoin ja lahjoituksina. Lahjoituksista mainittakoon G.A. Serlachiuksen Kankaan tehtaiden johtajan, A. Diesenin lahjoittamat neljä fanfaaritorvea sekä Lions-järjestön Jyväskylän Klubin lahjoittama baritoni. Puupuhaltimet ja trumpetit ovat olleet soittajien omia. Nuotisto on lisääntynyt vähitellen erittäin laajaksi. Tukea ja täydennystä nuotistoomme olemme saaneet mm. varuskuntasoittokunnilta. Puolustusvoimien ylikapellimestari Arvo Kuikka lahjoitti soittokunnalle koraalikirjat. Soittokunnan kehittymisen kannalta on ollut merkityksekästä läheinen yhteistoiminta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Puhaltajapoikien kanssa. Kouluttaessaan ja johtaessaan Puhaltajapoikia, on Yrjö Ikonen ohjannut soittotaidossa riittävän pitkälle edistyneet soittajat "reserviläisten porukkaan". Soittokunnan toiminnan kannalta on ollut myös merkittävää, että vuotuiset konsertit on vuodesta 1968 lähtien voitu pitää Keskusseurakuntatalolla. Jyväskylän kaupunki on suhtautunut soittokunnan toimintaan hyvin myötämielisesti. Talouden pidon kannalta on kaupungin vuotuinen raha-avustus ollut ratkaiseva. Myös Jyväskylän maalaiskunta on tukenut taloudellisesti toimintaamme. Soittokuntamme on saanut tukea toiminnalleen myös laajoilta yhteiskuntapiireiltä, yksityishenkilöiltä, yhteisöiltä ja eri liikelaitoksilta. Näille kaikille soittokunta esittää juhlavuotenaan parhaimmat kiitoksensa.

ESIINTYMISET

Julkisia esiintymisiä on vuoden 1985 loppuun mennessä kertynyt kaikkiaan 963 kertaa. Alkuvuosina esiinnyimme pääasiassa maanpuolustusjärjestöjen juhlissa. Vuosien varrella on soittokunnalle saatu useita muitakin vakituisia asiakkaita, jotka käyttävät säännöllisesti palveluksiamme eri tilaisuuksissaan. 1960-luvulla soittokunta hoiti epävirallisesti varuskuntasoittokunnan tehtäviä Luonetjärven ja Keuruun varuskunnissa. Soittokunnalla oli myös useita radio-ja televisioesiintymisiä. Eräs vaikuttavimmista esiintymisistämme oli Sotaveteraanien marssi Helsingissä vuonna 1969, jolloin marssimme soittaen 18 000 veteraania käsittävän kulkueen edellä Kauppatorilta Messuhallille. Vastaava kunniatehtävä meillä oli Suomen Säveljuhlien 100-vuotisjuhlilla Jyväskylässä vuonna 1984

Olemme esiintyneet myös monissa muissa, valtakunnallisestikin merkittävissä tilaisuuksissa Jyväskylässä: yleisurheilun suomenmestaruuskilpailuissa (Kalevan Kisat), Jyväskylän Suurajojen avajais- ja palkintojenjakotilaisuuksissa, valtakunnallisten asuntomessujen ja maatalousnäyttelyjen avajaisissa. Olemme soittaneet myös tavaratalojen avajaisissa, lukuisten valtakunnallisten järjestöjen kokousten avajaisissa ja juhlakulkueissa. Jyväskylän kaupungin uudenvuodenvastaanottajaisissa Kaupungintalolla soittokunta on esiintynyt lähes joka vuosi

Esiintymisiä on ollut myös jyväskylän vanhainkodeissa, sairaaloissa ja eri yhdistysten hyväntekeväisyystilaisuuksissa. Olemme esiintyneet myös Jyväskylän ulkopuolella. Seinäjoella, Lakeuden Ristissä annoimme kirkkokonsertin ja 70-luvun lopulla esiinnyimme Kaipolassa 300:lle ulkolaiselle paperi-insinöörille. Vuonna 1963 annoimme ensimmäisen konserttimme Keski-Suomen Keskusammattikoululla ja seuraava konsertti oli ns. Valtiontalolla.

Ensimmäisen ulkomaanmatkamme teimme 1979 Jyväskylän kummikuntakaupunkeihin Eskilstunaan (Ruotsi) ja Esbjergiin (Tanska). Samalla matkalla poikkesimme myös Länsi-Saksassa, Hohenlockstedtissa, suomalaisten jääkärien muistomerkillä. Tämä erittäin onnistunut ja soittokuntaa yhdistänyt matka innosti suunnittelemaan uusia kohteita ja niinpä vuonna 1983 teimme matkan Sveitsiin. Matka, joka suuntautui Lutzernin kantoniin, Wolhusenin kaupunkiin, ylitti kaikki toiveemme ja odotuksemme. Kaiken muun mielenkiintoisen ohessa saimme Schwarzenbergin musiikkipäivillä edustavan läpileikkauksen Sveitsin hämmästyttävän laajasta ja korkeatasoisesta puhallinmusiikkikulttuurista. Tällä matkalla syntyi pysyvä ystävyys paikallisen soittokunnan, Feldmusik Wolhusenin kanssa. Niinpä kesällä -85 soittokunta saapui Jyväskylään vastavierailulle. Vietimme yhdessä unohtumattoman viikon Suomen suven ollessa kauneimmillaan. Yhteydenpitomme sveitsiläisystäviimme jatkuu tiiviinä ja matka uudestaan heidän luokseen on jo ajatuksissamme.

SOITTOKUNNAN HARJOITUKSET JA OHJELMISTO

Harjoituksia on vuosittain noin 30. Talvikausi kuluu konserttiohjelmiston esityskuntoon hiomiseen. Nuotisto ja esitettävä ohjelmisto ovat lisääntyneet varsin mittavaksi. Soittokunnan repertoaari sisältää puhallinmusiikkia laidasta laitaan, kirkkomusiikista humppaan. Soittajat ovat muodostaneet keskenään myös pienempiä puhallinyhtyeitä. Aktiivisin näistä, puhallinkvartetti Vasketti, on toiminut jo yli kymmenen vuotta.

SOITTAJAT

Alkujaan soittokunnan rungon muodostivat entiset sotilassoittajat. Vuosien myötä on soittajien riveissä tapahtunut luonnollista sukupolven vaihtumista. Soittokuntaa perustamisesta saakka johtanut dir.mus. Yrjö Ikonen jätti johtajan tehtävät vuonna 1984 Lauri Rätylle. Soittokuntaa Ikonen ei toki jättänyt, vaan soittokunnan ylikapellimestarina hän on edelleen toiminnassa mukana. Soittokunnan perustajajäsenistä on mukana myös Arvo Haaparanta, Paavo Korpela ja Arvo Saikkonen. Kaikkiaan näiden kuluneen 25 vuoden aikana on soittajina joukossamme ollut 133 henkilöä ja entisiä sotilassoittajia on mukanamme enää yksi. Tämän lisäksi 14 Jyväskylän seudun muusikkoa on toiminut vakituisina avustajinamme.

Musiikkikoulutukseltaan on joukkomme muuttunut varsin perusteellisesti. Nuoret soittajat ovat lähes kaikki saaneet soitinopetusta konservatoriossa. Alun perin hyvin sotilaallinen miesjoukko sai ensimmäisen naissoittajan riveihinsä 1974 ja nykyisin soittajista on naisia jo kolmasosa. Soittajien ikäjakauma on 13 - 71 vuotta. Vaikka joukkomme on niin ikäjakaumansa kuin soittajien siviiliammattiensakin puolesta erittäin laaja-alainen, on yhteishenkemme ollut mitä parhain. Harjoitukset ja esiintymiset ovat paljon muutakin kuin pelkkää soittamista.

Nuoria lahjakkaita soittajia on kannustettu musiikin jatko-opintoihin esimerkiksi konservatoriossa, jakamalla heille stipendejä. Nuorten soittajien lahjoja ja tasoa kuvannee se, että entisiä soittokuntamme jäseniä on nykyään muusikkoina kaupunginorkestereissa ympäri Suomea.

SOITTOKUNTA VUONNA 1986

25-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Keskusseurakuntatalolla 27.4.1986. Tässä tilaisuudessa vihittiin arkkitehti Martti Jaatisen suunnittelema soittokunnan oma lippu.

Keski-Suomen Reserviläisjärjestöjen Soittokunta on osoittautunut elinvoimaiseksi ja yhdeksi maakuntamme vireimmin toimivaksi puhallinorkesteriksi. Sillä on ollut oma tärkeä tehtävänsä Jyväskylän seudun musiikkielämässä ja se on tästä tehtävästään selviytynyt kunnialla. Vaikka kulunut neljännesvuosisata on ollut menestyksellinen, ei laakereille ole syytä jäädä lepäämään. Puhallinorkesteri ei tule koskaan "valmiiksi", vaan työtä on tehtävä jatkuvasti, muutoin on edessä taantuminen. Uusia haasteita on edessäpäin riittävästi. Jatkuvasti nuorentuvan ja aktiivisen soittajiston ansiosta voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Jyväskylässä 25.2.1986

Lauri Räty